Nystyräbakteerit ovat Rhizobium-suvun maaperässä eläviä bakteereja, jotka yhdessä palkokasvien kanssa muodostavat juurille vaaleanpunaisia nystyröitä.
Tavanomaisen ymmärryksen mukaan palkokasvit tarjoavat heinäkasveille typpeä. Todellisuudessa prosessi on paljon monimutkaisempi, eikä mitään siirretä suoraan yhdeltä kasvilta toiselle.
Bakteerit jotka sitovat ilmasta typpeä, ottavat isäntäkasveilta elämän kannalta välttämättömiä ravintoaineita ja energiaa, saadessaan noin 50 % fotosynteesissä muodostuneista (syntetisoiduista) aineista.
Typen vapautuminen juurista ja nystyröistä alkaa heinäkasvien leikkaamisen / laiduntamisen jälkeen, jonka seurauksena kasvit menettävät maanpäälliset kasvilliset elimet, jotka takaavat fotosynteesin, lukuun ottamatta eripituisiet korret.
Kasvien karsimisen seurauksena juuret ja nystyrät eivät saa ravintoaineita, osa niistä kuolee ja hajoaa, ja näin typpi onkin heinäkasveille saatavilla.
Kasvu jatkuu edelleen versomisolmissa, juurissa ja korressa sijaitsevien ravintoaineiden kustannuksella.
Juurinystyröiden ja juurien hajoaminen tuottaa myös myrkyllisiä aineita, jotka estävät kylvettyjen siementen itämistä. Kemiallisten aineiden muodostumista kasvinosien hajoamisella kutsutaan allelopatiaksi ja se on tyypistä kasvin kaikkien kuolleiden osien hajoamiselle. Maaperän myrkyllisyyden poistamiseksi tulee sitä ennen kylvämistä toistuvalla viljelyllä hyvin ilmastaa ja samalla tulee noudattaa viljan vaihtelevuutta.
Varhaiskeväällä ovat biologiset prosessit maaperässä hitaita. Sen vuoksi on kaikille ruohokasville kasvun nopeuttamiseksi annettava yhdessä muiden lannoitteiden kanssa typpeä, suhteessa 30–40 kg / ha N. Ruohokasvit jotka sisältävät enimmäkseen palkokasvia, eivät tarvitse ensimmäisen ja toisen leikkaamisen jälkeen lisätyppeä. Typellä liioittelu vähentää merkittävästi nystyräbakteerien aktiivisuutta.
Nystyräbakteerien runsaus maaperässä ei välttämättä ole aina ja joka paikassa sopivalla tasolla, matalasta pH: sta (<5,5) ja hedelmällisyyden tasosta riippuen, joissakin tapauksissa niitä ei löytyy maaperässä ollenkaan.
Nystyräbakteerien lisäämiseksi tulee palkokasvillisten ruohokasvien siemenet inokuloida (itätä).
Jokaisella palkokasvulla on lajikohtainen nystyräbakteeri, mutta joskus tämä bakteeri soveltuu useammalle kuin yhdelle lajille (katso pakkauksessa olevat tiedot).
Nykyisten tieteellisten tutkimusten perusteella on selvinnyt syyt, miksi Virossa on käytettävä nystyräbakteerivalmisteita:
- Saanto kasvaa, mukaan lukien proteiinisaanto ja myös proteiinipitoisuus saannossa.
- Kasvien alkukehitys nopeutuu.
- Monivuotisten kasvien talvikestävyys lisääntyy.
- Jos bakteerivalmisteita ei käytetä, voi palkokasvien kylvö epäonnistua.
Jos siementen tuottaja on valmisteeseen lisännyt nystyräbakteereja, sitä ei tarvitse itse tehdä. Muissa tapauksissa tulee bakteereja lisätä, sekoittamalla ne siemeniin, mutta samalla on huolehdittava siitä, että siemenet eivät altistu suoralle auringonvalolle.
Nystyräbakteerivalmisteiden jakelija on myös yhtiö ”Older Seeds OÜ ” (osoite Üksnurme tee 8. Saku).